sunnuntai 29. lokakuuta 2017

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Paluuta odotellessa.


Jokainen päivä tarkoitti sitä, että oltiin entistä lähempänä koulun aivoimia ovia ja luokkahuoneista kantautuvaa hälinää. Joka ikinen päivä vähensi päiviä siihen, kunnes jaettaisiin lukujärjestykset, ja pölistäisiin uusista oppiaineista. Kaikki päivät vetivät mukanaan koulun alkua.

Tosiaan. Kouluhan alkaa aivan näillä metreillä, enää yksi kokonainen viikko ennen sitä. Koulu tuo mukanaan itselleni positiivisia asioita, esimerkiksi syyskauden aloittaminen ratsastustunneilla, ja uusien asioiden oppiminen koulussa. Viimevuosi oli jotakin hyvin sekavaa, toisinaan minulla riitti intoa lukea lukuläksyt kahteen kertaan, tosinaan luin vain kerran, ja puoliunessa.
Nyt mulla on taas hurjan kova motivaatio koulua kohtaan, olen hommannut jo kaikki tarvittavat koulutarvikkeet, tosin kokeille ja monisteille olisi voinut ostaa kansion, mutten sitä muistanutkaan sitten ostaa. Tosin onhan tässä vielä aikaa, tehdä vaikka miten monta uutta juttua koulua varten! Tänä vuonna matkassa on myös toivon mukaan hieman aktiivisemmin käytössä oleva kalenteri, tai siis viimevuonna kalenterin käyttö jäi hieman vähälle.

© Aamu

Ajattelin kuitenkin tässä tekstissä sepitellä hieman suunnitelmiani tulevalle kouluvuodelle, koska nyt olen ollut harvinaisen innokas opiskelua kohtaan. Nytkin haluaisin vaan liirata nenä kiinni kirjassa, mutta ongelmaksi koituu se, ettei minulla valitettavasti ole ainuttakaan koulukirjaa täällä kotona.
Nyt kuitenkin haluan huomauttaa, etten todellakaan tiedä, mistä tämä kaikki into kouluun on puskenut! Yhtäkkiä vaan haluan taas herätä aikaisin aamulla ja käydä aamulenkillä ja sulloa kirjat reppuun. Ehkä se johtuu siitä, että itse rakastan rutiineita, liittyivät ne sitten kouluun tai lomaan. Ja oikeastaan lomalla mulla ei ole ollut minkään moisia rutiineita, vaan arki puuskuttaa niin miten sen annan edetä, toisinaan herään seitsemältä ja luen kirjaa yhdeksään asti, joskus taas heitän heräämisen kymmenestä yhteentoista, ja lähden tallille vasta kahdelta. Toivottavasti kuitenkin rutiinit tekevät pikkuhiljaa tuloaan...
En väitä etteikö loma olisi ollut ihanaa aikaa, mutta on koulukin silti aivan yhtä ihanaa!

Mutta siis, pinkaistaan näiden tavoitteiden pariin!


Ensimmäinen tavoite: Läksyt

No, näiden osalta kaikki on oikeastaan kunnossa kun katsotaan edellistä vuotta, vain ehkä yhdet läksyt taisivat unohtua, enkä tehnyt ainuttakaan kertaa läksyjä viimetingassa, vaan tein kaikki heti koulun jälkeen. En siis tunnin alussa raapustanut kiireesti läksyjä vihkooni, vaan oikeasti panostin näihin.
Tässä asiassa on vielä kuitenkin se suuri aukko, etten merkinnyt läksyjä koskaan, vaan tarkistin ne aina luokkamme nettisivuilta. Tästä syystä en joskus ollut varma läksyistä, ja saatoin tehdä jotakin ylimääräistä, kun aina siellä netissä ei lukenutkaan niitä läksyjä.
Joten tavoitteena on merkata läksyt kalenteriin, jonnekin niille sivuille, joissa on rutkasti tyhjää tilaa kirjoittamiseen.

Toinen tavoite: Tavarat valmiiksi ennen aamua

Tämä tosiaan saattoi jäädä joskus siihen paikkaan, että oli kymmenen minuuttia koulun alkuun ja minä säntäilin siellä kaapimassa kyniä ja kirjoja reppuun. Se oli muistaakseni loppulukukautta, koska alussa kuljetin aina kaikkia kirjoja repussa, vaikkei ollutkaan sitä ainetta. Mutta siis tavoitteena olisi nyt kuitenkin se, ettei joka aamu tarvitsisi kuluttaa aikaa kirjojen etsimiseen, tai ylipäätään minkään muunkaan tavaran etsimiseen.

Kolmas tavoite: Vaatteet valmiiksi jo edeltävänä päivänä

Tarkoitan siis, että laitan seuraavan päivän asun valmiiksi jo edeltävänä päivänä. Viime lukuvuonna kävi usein niin, että aamulla kului liikaakin aikaa vaatteiden valitsemiseen, ja sekin lisäsi sitä omatunnon koputtelua, että "kohta myöhästyt koulusta ja vain siksi että jäit nyhtämään vaatteitten kimpussa!"
Mutta siihenhän havitellaankin nyt muutosta, toivon todella että tämä onnistuu!

Viimeinen tavoite: Lähde aikaisin kouluun

Tästä minulla ei ole sen enempää mitään kerrottavaa, mutta itselläni ainakin olisi alun alkaen suuresti aikaa lähteä kouluun, mutta heti kun sen aika on, keksinkin tuhansia asioita, mitä olen sinä aamuna unohtanut tehdä, ja poukkoilen ympäri taloa tunkien reppuuni tavaroita toisen perään.
Joten nyt ainakin kymmenen minuuttia aikaisemmin jos pääsisin lähtemään kouluun, niin ehkä mulle avautuisi mahdollisuus joskus myös kävellä?

No niin. Nyt on saatu purettu hieman innostustani tänne blogipuoleen, saa sitten nähdä, miten sanotaan, kun ensimmäinen viikko koulua on takana, mutta saahan sitä aina haaveilla...


Tämä oli ihan hurjan erilainen postaus, kuin mitä yleensä, ja jotenkin tämä ei liittynyt tippaakaan Ursulaan taikka Hutuun, mutta halusin vähän avata tavoitteitani tulevasta kouluvuodesta, koska minulla oli siitä niin monia ajatuksia, joita vähän nyt vuodatin tänne blogiinkin. Onko teillä jotain erityisiä tavoitteita tulevaan kouluvuoteen?


sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Pienessä suuressa saaressa.


Veneen lipuessa rauhallisesti kohti pientä saarta järven keskellä, kuuluu kameran vaimea räpsähdys. Airot nousevat ja laskevat tasaiseen tahtiin veneen keskivaiheilla, ja kulku päättyy pieneen saareen, jonka nuotiolla jo ensimmäiset leivät lämpenevät.

Näkyy kun kala kurkistaa nopeasti pinnan alta ja jättää jälkeensä väreilevän vedenpinnan, kuuluu taas vaimea räpsähdys.

Tänään puuhailin taas ämpärilistan erästä kohtaa, nimittäin saareen soutamista ja siellä eväsretken pitämistä. Kohtaan ei kuulunut kirjoittaa siitä postausta, mutta koska sain sieltä niin paljon kuvia, päätin nyt tipauttaa osan niistä kuvista tällaiseksi kuvapostaukseksi. Tökin loppuja kuvia kyllä sitten muihin postauksiin. Lopulta saarella oli siis ihan kivaa, sieltä sai kivoja kuvia, ja pystyihän siellä ihan tosi kivasti uimaan ja lämmittämään leipiä. Mutta sitten irroitetaan liinat ja ampaistaan suoraa päätä kuvien pariin. 


1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
11.
12.

 13.

 14.

15.
Halukkaat kertokaa taas perinteisesti kuvista oma mahdollinen suosikkinne, ja jos teiltä löytyy ideoita uusiin postauksiin, olisin todella kiitollinen, jos jakaisitte niitä!